19. elokuuta 2017

Viikko häihin

Count down on alkanut - hääpäivämme on tasan viikon kuluttua!

Allekirjoittaneella alkoi hääloma perjantaina toimistolta poistuessa, ja viikonloppu sekä alkuviikko kuluu lähinnä pakkaillessa, kämppää siivotessa ja viimehetken asioita täällä päässä hoitaessa. Sama meno jatkuu kunhan lennämme sinivalkoisin siivin Helsinkiin, jossa vastassa on tiukka loppukiri ja paljon ihania häävieraita!

Järjestelyt ja suunnitelmat rullaavat mukavasti ja jotakuinkin ajallaan. Suuret ja vähän pienemmätkin linjat on selvillä. Käytännön asioissa on vielä hieman epäselvyyksiä, mutta ne varmasti selkenevät vielä tulevan viikon edetessä. Ollaan löydetty ympärillemme aivan ihania palveluntarjoajia sekä mahtava tiimi läheisiä auttamaan järjestelyissä.

Viimeisen viikon tehtävät:
  • Ruokaviinien hankinta
  • Alkoholittomien juomien hankinta
  • Viestittely baarimikon kanssa
  • Myöhäisillan naksujen hankinta
  • Myöhäisillan muovimukit
  • Pre-wedding events
  • Tapaaminen pitopalvelun kanssa
  • Tapaaminen kampaajan/meikkaajan kanssa
  • Tapaaminen papin kanssa
  • Juhlapaikan avainten haku
  • Juhlapaikan koristelu ja valmistelu
  • Kauneudenhoitoon liittyviä asioita: terveelliset elämäntavat; kulmien, ripsien ja kynsien laittoa
  • Mekon ja kakkospuvun käyttö ompelijalla
  • Pakkaaminen Helsinkiä ja häämatkaa varten
  • Kodin siivous (kaverit tulee kylään "talovahdeiksi" aka turisteilemaan Amsterdamiin meidän reissun ajaksi)
  • Kirkko-ohjelmien, paikkakorttien yms paperituotteiden tulostaminen
  • Kiitoslahjojen hankinta, huomenlahjat
  • Vieraiden kysymyksiin vastaaminen ja heidän auttaminen

Eli kyllä tässä vielä työnsarkaa riittää..

Vieläkään ei jännitä, vaan malttamattomina jo odotellaan häitä, häämatkaa ja avioelämää!


// Off-topic, mutta on ihan pakko vielä loppuun ottaa kantaa eilisiin tapahtumiin. Turun tapahtumat nimittäin vetivät hiljaiseksi myös täällä. Päällimäisenä ajatuksena on kiitollisuus siitä, miten nopeasti ja tehokkaasti Suomen poliisi toimi iskujen jälkeen: kolmessa minuutissa ilmoituksesta murhaaja oli otettu kiinni, elävänä. Poliisien toiminnan lisäksi erityisen kiitoksen ansaitsevat kaikki ne, jotka jäivät auttamaan uhreja. Ymmärrän täysin myös niitä, jotka juoksivat puukottajaa karkuun, mutta en voi ymmärtää niitä, jotka jäivät kuvaamaan tapahtumia kännyköillään ja jakamaan videoita ja kuvia somessa sen sijaan että olisivat tehneet jotain auttaakseen. Somejakojen ansiosta uskomaton määrä juoruja, väärä tietoa ja väärinymmärryksiä lähti lentoon ja jäi kummittelemaan monen mieleen. Tälläinen pelon ja vihan lietsonta ei todellakaan auta yhtään ketään.

Koen edelleen Suomen turvalliseksi lintukodoksi, enkä osaa pelätä terrorismia tai satunnaisia sekopäitä muuallakaan kulkiessani. Haluan uskoa siihen kliseeseen, että kaikki muuttuu paremmaksi jos seisomme vahvoina ja yhdessä näitä iskuja vastaan. Toivon sydämestäni että nämä sydäntäsärkevät iskut jo loppuisivat.

Suruvalittelut ja voimia kaikille uhreille ja heidän omaisilleen.

15. elokuuta 2017

Jotain uutta

Hieman yllättäen häälorun "jotain uutta" osoittautui kaikista neljästä osasta (uutta, vanhaa, lainattua, sinistä) kaikkein vaikeimmaksi löytää.

Iso osa hääpäivän vaatteista ja asusteistani on nimittäin joko kierrätettyä tai vanhaa, eikä uutta ole tullut hamstrattua ihan luvattoman paljoa. Jouduin siis pitkään miettimään mikä olisi riittävän uutta karkottamaan huonon onnen uudesta liitosta. Kenkäni ovat toki uudet, mutta niitä on jo ajettu sisään työkäytössä. Vihkisormuskin on uusi, mutta se varattakoon ihan vain symboloimaan avioliittoamme. Omasta korulaatikosta löytyisi hääpäivään sopivat asusteet. Varsinaista tarvetta millekään uudelle ei siis ole ollut, mutta koska halusin jotain kuitenkin hankkia lorua täydentämään, päädyin uusiin korvakoruihin.


Olen yleisesti ottaen elämässäni vähemmän on enemmän tyyppiä, jolle "simplicity is the ultimate sophistication". Olen toki aina ollut harakka kaiken ihanan pienen kimaltelvan perään, mutta siinä missä lähdin hääpukuostoksille äärimmäisen yksinkertainen ja elegantti puku mielessäni, palasin kotiin kristallein koristellun tylliunelman kanssa. Mekko ei ole kaduttunut, mutta muutaman kerran on kieltämättä naureskeltu että miten meni noin niinkuin omasta mielestä? Jokatapauksessa, kimaltelevan puvun kanssa on parempi pitää korut minimaalisina.

Mietin pitkään helmiä, mutten lopulta kuitenkaan uskaltanut uhmata vanhoja uskomuksia - vanha kansa nimittäin sanoo että helmet hääpäivänä tuovat kyyneliä avioliittoon. Sirojen, ajattomien korvakorujen metsästys jatkui pitkän aikaa, kunnes täydelliset nappikorvakorut tulivat ohimennen vastaan Swarovskin liikkeessä. 

Käytän yleensä vain kultakoruja, sillä ihoni on herkkä reagoimaan allergisoiviin seoksiin. Swarovskilta kuitenkin vakuuteltiin että allergiat on huomioitu heidän tuotteissaan, ja jos ihoni kuitenkin reagoisi, ottaisivat he täyden vastuun. Näin ollen uskalsin ottaa riskin (tosin koekäytin korut arkena ihan vain varmuuden vuoksi) ja ostin jotain uutta hääpäivään.

11. elokuuta 2017

Miehen pukeutuminen

Tummansininen puku. Valkoinen paita. Solmio. Liivi.

Täytyy myöntää että jossain määrin yllätyin kun sulhanen ilmoitti pukeutuvansa häissämme tummansiniseen pukuun. Herra on nimittäin jo vuosia työskennellyt alalla, jolla toimistolle saavutaan joka aamu skarppina, puku päällä ja solmio kaulassa. Tummansinisestä puvusta on vuosien kuluessa muodostunut arjen univormu, joten olin arvellut että häihin hän haluaisia pukea päälleen jotain "juhlavampaa".
Älkää nyt ymmärtäkö väärin, tumma puku on erinomainen valinta. Erityisesti koska O ymmärtää hyvin istuvan puvun merkityksen (miten ne miehet näyttääkin ihan järjettömän hyvältä puku päällä?!), eikä hän suinkaan arkityylillä aio naimisiin, vaan tiedossa on jotain tavallisesta poikkeavaa. Mies on yrittänyt pimittää hääpukeutumistaan allekirjoittaneen uteluista huolimatta, joten vaikka yleiskuva miehen asusta on, saattaa vielä hääpäivän koittaessa tulla vastaan yllätys tai kaksi.

Ilmiselvinpinä eroina arkipukeutumiseen on varmastikin se, että häissä sulhasen (ja best manin) tumman puvun kaveriksi tulee sekä liivi että viehe. Sulhanen ei ollut aivan vakuuttunut vieheen tarpeellisuudesta, mutta tulevan vaimonsa pyynnöstä se luvattiin tökätä pukuun edes vihkimisen ajaksi. Kunhan se vain on pieni, eikä gerbera daisyä nähdä näissä häissä! Kolmas iso ero arkeen on puvun kanssa puettava paita. Arkisen kauluspaidan sijaan mies nimittäin valitsi paidan wing tip kauluksella ja ranskalaisilla kalvosimilla. Kalvosinnappeja häneltä löytyy hyvä kasa jo entuudestaan, mutta häitä varten hankittiin jotakin uutta. Asua täydentämään O kävi hakemessa myös uuden solmion samalla kun valitsi kravatit best manille ja groomsmeneille. Nämä toimittavat poikien kohdalla samalla kiitoslahjojen virkaa, eli kaksi lintua yhdellä kivellä!

Kengätkin on kuulemma jo valittuna (klassiset Oxford kengät), sukkiin yritän vielä ehdotella jotain funkya. Saa nähdä meneekö idea värikkäistä sukista läpi.

Puku sekä sulhaselle että hääseurueen miehille hankittiin Suit Supplysta, jolle annetaan lämmin suositus. Olemme asioineet kyseisessä liikkeessä lukemattomia kertoja, ja palvelu on aina ollut asiantuntevaa ja ystävällistä. Lisäksi liikkeitä löytyy sekä Euroopasta että Pohjois-Amerikasta, mikä on meidän tilanteessamme iso plussa, sillä hääseurue asuu pitkin maailmaa.


Kuulostaa aika hyvältä, eikö? Miten teidän sulhasenne pukeutuvat häihin?


7. elokuuta 2017

Esteiden tutkinta ja ulkomaalainen puoliso

Tässä häitä järjestellessä on tullut huomattua, että häihin liittyy yllättävän paljon paperitöitä. Erityisesti kun kyseessä on kahden kulttuurin välinen avioliitto. Ja etteivät paperityöt sujuisi liian helposti, löytyy koko prosessista valitettavan vähän tietoa, ohjeistusta ja kokemuksia. Muita samassa tilanteessa olevia morsiamia auttaakseni haluankin nyt avata prosessia nimeltä esteidentutkinta, ja nimenomaan sitä, miten homma hoituu kun tuleva aviopuoliso on ulkomaalainen.
Esteiden tutkinta on voimassa 4kk, ja sen tekemiseen täytyy varata vähintään viikko - ulkomaalaisen kanssa avioituville kuitenkin suositellaan useampaa viikkoa, joskaan mitään tarkkaa määrettä ei kukaan osaa antaa. Ilmeisesti eri maista tietoa saadaan eri tavoin ja eri tahtiin. Meidän kohdallamme tutkinta suoritettiin kotiseurakuntani kautta, ja se oli valmis viikko papereiden saapumisesta. Esteiden tutkinta pyynnön voi tehdä paikan päällä maistraatissa, verkossa pankkitunnusten avulla tai postitse. Meidän kohdallamme jälkimmäinen oli ainoa realistinen vaihtoehto, sillä emme asu emmekä ole missään vaiheessa asuneet Suomessa. Niinpä nämä ohjeet perustuvat nimenomaan postitse kirjallisesti tehtävään pyyntöön.


Mitä postitse pyydettävää esteiden tutkintaa varten tarvitaan?
  • Kahden todistajan allekirjoittama ja oikeaksi todistama esteiden tutkinta pyyntö -lomake 
  • Kahden todistajan allekirjoittamat ja oikeaksi todistamat passikopiot (+ passi sitten mukaan vihkimiseen)
  • Suurlähetystössä laillistettu siviilisäätytodistus ulkomaalaisen puolison kotimaan Suomen suurlähetystöstä
  • Kahden todistajan allekirjoittama ja kirkon leimaama kastetodistus sekä todistus kirkkoon kuulumisesta ulkomaalaisen kumppanin kotikirkosta, mikäli kirkkohäät on toiveissa.
Teoriassa tämä ei kuulosta kovin vaikealta, mutta käytännössä papereiden kasaan haaliminen oli kuukausia kestänyt projekti. Tämän lisäksi on myös mainittava, että vaadittavien leimojen ja laillistusten hankkiminen oli melko hintavaa, noin 45 euroa per leima, ja postitukset vielä päälle. En tiedä onnistuuko tutkinta Haagin sopimuksen piiriin kuuluvien Apostille-maiden kohdalla helpommin tai edullisemmin, mutta ainakaan kanadalaisen puolison kanssa paperityöt eivät ole edullisimmasta päästä. Puhumattakaan siitä, että nimenvaihtorumban myötä näitä paperitöihin uppoavia kuluja tulee vielä lisää. Muistakaa siis jättää hääbudjettiin hieman ilmaa mikäli toinen puolisoista on Suomessa asumaton ulkomaalainen. Tai rehellisesti, jättäkää ilmaa joka tapauksessa, sillä niitä yllättäviä kuluja kyllä tulee.


Suosittelen lämpimästi aloittamaan prosessin hyvissä ajoin ettei tarvitse stressata enää viimemetreillä, ja varautumaan siihen että yllätyksiä tulee vaikka olisi kuinka huolellinen. Homma ei suinkaan ole mahdoton, mutta vaatii hieman aikaa ja paneutumista.

5. elokuuta 2017

Häämatkalle Eurooppaan: 3 x suosikkini


Viimeaikoina olen törmännyt useisiin kyselyihin kohteista minihäämatkalle Euroopassa. Jos pidemmälle häämatkalle ei ole heti häiden jälkeen mahdollista lähteä, on mielestäni aivan ihana idea ottaa edes muutama päivä vapaaksi ja matkata Eurooppaan nauttimaan elämästä tuoreena avioparina.

Moni haikailee klassisten kaupunkikohteiden perään (Pariisi, Lontoo, Berliini, Praha) tai rannalle (Espanja, Kreikka, Croatia), mutta haluaisin muistuttaa että Euroopassa on niin monta muutakin ihanaa kohdetta! Siksi listasin nyt omat suosikkikohteeni häämatkailijoille, jotka kaipaavat reissultaan jotain vähän erilaista.


Pietari

Valitettavan moni karttaa Venäjää aivan turhaan, tai ei osaa edes kuvitella tekevänsä lomereissua itärajan taa. tse kasvoin aivan Venäjän rajalla, eli naapurimaa ei ole koskaan tuntunut erityisen kaukaiselta tai eksoottiselta kohteelta. Muutama vuosi sitten teimme O:n kanssa reissun talviseen Pietariin (ja Moskovaan) ja rakastuin aivan täysin. Pietari on upea kaupunki joka huokuu historiaa ja kulttuuria. Herkullista ruokaa, ystävällisiä ihmisiä, loistavat ostosmahdollisuudet, tsaarinajan loistoa, balettia ja museoita. Pietariin pääsee Suomesta helposti ja nopeasti ihan vain junaan (tai vaikka laivaan) hyppäämällä, ja vastassa on aivan toinen maailma. Suosittelen täydestä sydämestäni, enkä malta odottaa että päästään palaamaan tähän kauniiseen kaupunkiin.


Islanti

Turistien määrä Islannissa on noussut räjähdysmäisesti mutta hyvästä syystä. Reykjavik on pieni ja sympaattinen pääkaupunki, mutta rehellisesti en itse jäisi pääkaupunkiin, vaan vuokraisin auton ja seikkailisin pitkin saarta. Islannin karu ja kaunis luonto tarjoaa henkeäsalpaavat puitteet vaelluksiin, kävelyretkiin ja omaan suosikkiaktiviteettiini ratsastukseen. Vesiputouksia, mustaa hiekkaa, kuumia lähteitä, jäätikköjä, tulivuoria.


Etelä-Englanti

Lontoo ja Edinburgh ovat kestosuosikkejani, mutta roadtrip Etelä-Englannin rannikkoseutuja pitkin on mahtava kokemus. Tosin väärällä puolella tietä ajaminen pitkin kapeita kyläteitä saa välillä sydämen tykyttämään parin ylimääräisen lyönnin verran. Jylhiä kallioita meren rannalla, kauniita hiekkarantoja ja turkoosia vettä, sekä toisaalla nummia silmänkantamattomiin. Ratsastamaan Dartmoorissa tai Exmoorissa, tutkimaan kuningas Arthurin linnanraunioita, etsimään dinosaurusten fossiileja rannikolta ja vaeltamaan pubista toiseen. Loputtomiin sympaattisia pikkukyliä kapeine teineen ja kivimuureineen - Englanti ei todellakaan ole missään määrin yhtäkuin Lontoo.