2. lokakuuta 2016

Monikulttuuriset häät

Sen lisäksi että häitämme juhlitaan kahdella kielellä, on tiedossa myös kahden kulttuurin iloinen sekametelisoppa. Pyrimme tuomaan mukaan hääperinteitä molemmista maista, minkä lisäksi yritämme parhaamme mukaan pitää kaikki jotakuinkin kartalla sen suhteen mitä oikein tapahtuu ja miksi.
Suomalaisista jutuista otetaan mukaan ensimmäisenä hääleikit! Tiedän että leikit jakavat mielipiteitä niin morsianten kuin vieraidenkin joukossa, mutta meidän häissä leikitään. Ainakin vähän. Kanadalaisiin häihin ei nimittäin kuulu syömistä, juomista, tanssimista ja puheita ihmeempää ohjelmaa, joten pakkaa sekoittamaan halutaan mukaan suomalainen perinneleikki tai kaksi. Koska juhlat tulevat olemaan iltapainotteiset emme aio ahnehtia ohjelman suhteen, vaan toiveissa on ihan vain muutama nopea, hauska ja helppo leikki josta kaikki saavat jotain irti. Leikkien suunnittelu jää todennäköisesti kaason ja morsiusneitojen vastuulle, joskin annetaan ohjenuora aiheesta ja toki apua ja kommentteja saa kysymällä.
Tästä päästäänkin sulavasti siihen että meidän hääseurueemme noudattaa Pohjois-Amerikan mallia. Siis kaasona tulee toimimaan vuotta nuorempi siskoni ja muut seurueen naiset kulkevat morsiusneidon tittelillä. En tiedä mikälainen käytäntö suomalaisilla yleensä on tämän suhteen, mutta kuulostaa siltä että useimmiten morsiamella on useampi kaaso? Ja ehkä lapsia morsiusneitoina? Jos joku tietää paremmin, valaiskaa ihmeessä ummikkoa! Miehellä puolestaan tulee olemaan isoveljensä best maninä, sekä useampi läheinen ystävä groomsmanin roolissa. Lisäksi vastuuta tulee saamaan seremoniamestarit, joita oletettavasti tulee olemaan kaksi: yksi joka hoitaa hommat englanniksi, toinen jolta sujuu myös suomi. Mahdollista on myös että sulhasen sisarusten pieniä lapsia tullaan näkemään tärkeissä tehtävissä esimerkiksi kukkaistyttönä ja sormuspoikana. Tosin kyseessä on vielä niin pienet muksut että mietitään tätä vielä lähempänä.

Kanadalaisista traditioista puolestaan mukaan otetaan sellaisia elementtejä kuin harjoitusillallinen, ja todennäköisesti keksitään jotain pientä hauskaa (= yhteinen aktiviteetti halukkaille vieraille) myös häitä seuraavalle päivälle. Tämä ajatus juontaa juurensa siitä, että melkeinpä kaikkia kanadalaisia häitä joihin olemme osallistuneet on seurannut parin tunnin vaellus/kävelyretki/kanoottiretki/jne häiden jälkeisenä päivänä. En tiedä miten yleistä tämä tosiasiassa on, mutta ainakin meidän kaveri- ja perhepiirissämme matkustetaan huimia matkoja läheisten häiden takia, joten onhan se ihana että hääpari järjestää jotain aktiviteettia kauempaa saapuville vieraille läpi hääviikonlopun. Eli oletettavasti mekin vielä kehitellään jokin kiva aktiviteetti johon kaikki halukkaat voivat ottaa osaa.
Juhlien menu pyritään muokkaamaan niin että saataisiin mukaan sekä perisuomalaisia kuin -kanadalaisiakin ruokalajeja. Hyvä ruoka ja juoma ovat asioita joihin haluamme panostaa, joten palataan astialle hieman myöhemmin mitä tulee menuihin!
Mitään sen radikaalimpia kulttuurieroja ei ole odotettavissa, joten varmasti tästä vielä saadaan aikaan mukava yhdistelmä molempien kotimaita ja perinteitä!

Kuvituksena vilauksia meidän kahden kulttuurin arjestamme: jääkiekossa molemmat kannatetaan omiamme, mökillä pelataan mölkkyä, saunotaan aina kun siihen tulee tilaisus, seurataan aktiivisesti Pohois-Amerikkalaisia urheilulajeja, ja syödään suomalaisia lettuja vaahterasiirapilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti